|
|
|
|
Yleistä meteoriiteista ja tulipalloista |
|
![]() Tulipallo-ilmiön (samoin kuin tavanomaisen meteorinkin) saa aikaan suurella nopeudella lentävän kappaleen eteen suureen paineeseen puristuva ilmakehän kaasut. Tämä korkeassa lämpötilassa (jopa 4000°C) oleva hehkuvan plasmapatjan lämpösäteily saa aikaan ilmakehän kaasujen ionisoituminen laajalla alueella. Tämä ionisoitunut kaasupallo nähdään tähdenlentona maasta käsin. Kilon painoisen kiven ympärillä saattaa loistaa lähes puoli kilometriä halkaisijaltaan oleva ionisoituneen kaasun pallo. Jos ilmakehään osuva kappale on tarpeeksi suuri ja kestävä, siitä saattaa selvitä tulisesta ilmalennosta jotain alas asti. Tätä maahan asti pudonnutta kappaletta kutsutaan meteoriitiksi. Meteoriitit ovat tieteelle hyvin arvokkaita näytteitä avaruudesta ja toisista taivaankappaleista ja kertovat myös tarinaansa aurinkokunnan alkuajoista. Tämän vuoksi jokainen meteoriitti tulisi saada tutkittavaksi. Meteoriittien putoamiseen liittyy siis usein tulipalloilmiö taivaalla. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että tulipallon on oltava kirkkaampi kuin -6 magnitudia (noin 3-4 kertainen kirkkaus Venukseen nähden), jotta jotain siitä voisi selvitä maahan asti. Tulipallon kirkkaus ei kuitenkaan ole mikään todiste meteoriitin putoamisesta, sillä useat todella kirkkaat tulipallot syntyvät komeettamaisesta aineesta olevan kappaleen tuhoutuessa täysin ilmakehässä. Mitään tarkkaa tuntomerkkiä on siksi vaikea antaa, mutta jos tulipallo kestää yli 4 sekuntia ja siitä kuuluu maanpinnalle paineaallon synnyttämät yliäänipamaukset tai jyrinän kaltaista ääntä, silloin todennäköisyys meteoriitin putoamiselle ovat suuret. Useimmiten alas putoaa kuitenkin vain pieniä alle kilon kappaleita, koska tilastollisesti pieniä kappaleita on paljon enemmän. EsiintymiskorkeusOikealla oleva kuvaaja kertoo meteorien esiintymiskorkeudet. Suurin osa tavallisista tähdenlennoista eli meteoreista näkyvät 70-120 km korkeudella. Vain suuremmat kivet joiden nopeus ei ole liian suuri (alle 25 km/s) voivat selvitä alle 30 km korkeuteen. Muutaman kilon kivimeteoriittien sammumiskorkeus on noin 20 km tietämillä. Ne yleensä syttyvät jossain 80 km korkeudessa. Syttymiskorkeus riippuu nopeudesta, mitä suurempi nopeus sitä korkeammalla kappale syttyy. Vieläkin suuremmat voivat työntyä alle 10 km korkeuteen tulipallona. Yleensä kuitenkin 10-20 km korkeus on se missä tulipallo sammuu ja kivi putoaa maahan pimeälennossa. Maahan pudonnutta kiveä kutsutaan meteoriitiksi. Jos törmäysnopeus on riittävän suuri, voi kappale räjähtää osuessaan maahan. Tällöin seurauksena on meteoriittikraatteri. |
|
|
|
Aineiston käyttö ilman
lupaa kielletty! Use any of material without permission is forbidden! |
www.somerikko.net |