Uveavantoja

Joka talvi tulee ilmoituksia avannoista joiden tekijäksi epäillään meteoriittia. Tuntomerkit ovat aina samat: sievä 20 - 100 cm läpimittainen avanto, jonka ympärillä "roiskekuvioita". Avanto saattaa olla yhä sulana ja jäässä saattaa olla avannosta säteilevät railokuvio ja avannon reunat näyttää sulaneen. Valitettavasti voi melkein suoraan sanoa että kyse on uveavannosta. Mainitut tuntomerkit ovat tyypillisesti nimenomaan uveavannon tuntomerkkejä.  

Uveavanto syntyy kun jää painuu esimerkiksi lumikuorman alla alaspäin. Painuminen lopulta ylittää jään kestokyvyn ja jää halkeaa. Halkeaminen tapahtuu usein (ei aina) jään kidemuodon vuoksi kuuteen suuntaan synnyttäen uveavannolle tyypillisen rakoilukuvion. Halkeamista alkaa tihkua vettä jäälle. Jäälle tihkuva vesi sulattaa lumen päältään ja syntyy roiskeen kaltainen jälki. Uveavannon "roiskekuvio" seuraa usein rakoilukuviota. Jään pettäessä ja sen painuessa kuorman alla alemmaksi avannosta alkaa virrata vettä jäälle ja tämä sulattaa avannon reunat. Uveavannon syntyminen voi olla toisinaan voimakaskin tapahtuma jos jään jännitteet ovat suuret ja siihen voi liittyä pamahduksen kaltainen ääni.

Saarijärvi 7.3.2006.


Uveavanto jonka ympärillä "roiskekuvio". Roiskekuviot noudattavat jäähän syntyneitä railoja joista on noussut lunta jäälle. 
On ilmeistä että tässä on satanut lunta joka on peittänyt kaiken muun paitsi avannon. Jään päällä oli kuitenkin vettä laajemminkin. 


Lähikuva uveavannosta. Keskellä näkyy alkuperäisen avannon reikä. Tässä tapauksessa on mahdollista että uveavanto on syntynyt pilkkiijän kairanreiästä. 
Tosin merkkejä pilkkijöistä ei ollut havaittavissa, joten kyse voi olla ihan luonnollisestakin uveavannosta. 
Jää on kulunut ja syöpynyt reiän ympäriltä laajemmaksi kun vesi on noussut jäälle.

 

Ahvenainen, Rokua 12.12.2006.


Uveavanto (useampiakin) pienen lammen melkein pois sulaneella jäällä. Tässä näkyy uveavannon rakenteen ilman lunta. 
Jäähän on ilmeisesti ollut syntymässä useitakin uveavantoja mutta vain yksi on kasvanut suuremmaksi. 
Etualalla on kaksi pienempää uveavantoa. Ahvenainen on lampi jossa on pohjassa lähteitä. 


Huomaa että railon pohjilla ja avannon ympärillä on hiukan pohjasta noussutta kariketta. 
Vastaava saa monesti ihmiset olettamaan että jonkin on täytynyt iskeytyä jään läpi. 
Näin ei kuitenkaan ole, sillä ylösvirtaus uveavannosta on toisinaan hyvinkin voimakas.


 Aineiston käyttö ilman lupaa kielletty!
 Use any of material without permission is forbidden!

www.somerikko.net
© Jarmo Moilanen 2012