1974 |
| 1974 kesäkuu | |
| Meteoriitin löytyminen |
| ORIMATTILA, H4 kondriitti, 1,874 kg. Keijo Virtanen löysi meteoriitin kaivaessaan ojaa. Hän lähetti sen malminäytteenä tutkittavaksi. Se osoittautui meteoriittiksi aika pian. Putoamiseen voisi liittyä 1960-luvun alussa havaittu tulipallo. | |
| Lähteet: CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1971 |
| 2.8.1971 | klo 15.45 |
| Meteoriitin putoaminen |
| HAVERÖ, AURE ureiliitti akondriitti, 1,544 kg. Vihellyksen ja jylinän saattelema kivi putosi kalustovajan katon läpi. Myös tulipallo havaittiin. | |
| Lähteet: CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1968 |
| 1968 toukokuu | |
| Meteoriitin löytyminen |
| KIVESVAARA, CM2 hiilikondriitti, 0,229kg (tunnistettiin 1980). Pertti Huusko ja Esko Leinonen löysivät maahan heiteltyjä kiviä. He pitivät kiviä meteoriitteina ja lähettivät malminetsintätoimistoihin näytteitä. Valitettavasti malmigeologit eivät tunne juurikaan meteoriitteja ja niin lähetetyt näytteet tuhoutuivat. Viimein Kari A. Kinnunen GTK:sta sain näytteen ja tunnisti sen meteoriitiksi. Ei ole tietoa paljonko meteoriittia alunperin on ollut. On mahdollista että 18.1.1968 tulipallo liittyy tähän, mutta löytövuodesta ei olla ihan varmoja. | |
| Lähteet: CoM, TA 3/81, TA 4/81, Tietohippu 1/92 | |
1963 |
| 1963 kesä | |
| Meteoriitin löytyminen |
| SALLA, L6 kondriitti, ~7 kg. Kauko Piisilä löysi maanpinnalta ruosteisen kiven. Malminäytteenä ensin tutkittu kivi osoittautui meteoriitiksi. Useita kappaleita löytynyt. Mahdollinen putoaminen voisi liittyä 23.2.1858 havaittuun tulipalloon. | |
| Lähteet: CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1962 |
| 1962 toukokuu | |
| Meteoriitin löytyminen |
| VALKEALA, L6 kondriitti, ~4 kg. Olavi Vaija löysi pellolta ruosteisia kiviä. Hän lähetti ne malminäytteinä tutkittaviksi, jolloin osoittautui että ne olivat meteoriitin kappaleita. Kappaleita on löytynyt myöhemmin useita. Valkealan meteoriitin pinta on pitkälle jo ruostunut, joten meteoriitti on ollut maassa jo pitemmän aikaa. | |
| Lähteet: CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1938 |
| 1938 syksy | |
| Meteoriitin löytyminen |
| METSÄKYLÄ, H4 kondriitti, n. 1 kg. Kalle Kunnari löysi pellostaan ruosteisen meteoriitin. Hän lähetti sen malminetsintätoimistoon. Hauska episodi liittyy tähän meteoriittin kun geologit yrittivät etsiä meteoriitin emäkalliota. Meteoriiteissa kun on aika paljon nikkeliä. Myöhemmin joku eräs geologi huomasi että kivi olikin meteoriitti eikä nikkelimalmia. | |
| Lähteet: CoM, Tietuhippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1913 |
| 1913 kesä | |
| Meteoriitin löytyminen |
| VARPAISJÄRVI, L6 kondriitti, 0,118gr tallessa. Pienviljelijä Jooseppi Lyytinen löysi suoniityltä ojaa kaivaessaan hienosti suuntautuneen meteoriitin. Papin toimesta kivestä lähetettiin pieni pala tutkittavaksi ja se todettiin heti meteoriitiksi. Löytäjä kuitenkin halusi pitää meteoriitin itsellään ja vain tuo pieni pala saatiin talteen tästä alunperin noin 1-2 kg meteoriitista. Löytäjän itsellään pitämät kappaleet katosivat myöhemmin. | |
| Lähteet: CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1910 |
| 12.7.1910 | klo 19.25 |
| Meteoriitin putoaminen |
| SAINT MICHEL, L6 kondriitti, 16,425 kg. Auringon kanssa kirkkaudessaan kilpaillut tulipallo ja siihen liittyvä jyrinä ja pamaukset havaittiin laajalti. Muutamat havaitsijat näkivät tulipallon hajoavan kahteen osaan ennen katoamistaan. Maanviljelijä Daniel Honkanen seurueineen Pekkolan kylällä oli vain 200 metrin päässä 6,8 kg kappaleen putoamispaikasta. Myöhemmin 10 kg painoinen kivi löytyi parin kilometrin päästä. | |
| Lähteet: L.H. Horgström: Der Meteorit von St. Michel, Bulletin de la Commission Géologique de Finlande, N:o 34, 1912, Suur-Savo 13.7.1910, Mikkelin Sanomat 14.7.1910, Itä-Suomen Sanomat 14.7.1910, Newcomp-Engelmann: Tähtimaailma (1929), CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1902 |
| 1.6.1902 | klo 22.10 |
| Meteoriitin putoaminen |
| MARJALAHTI, PAL pallasiitti, kivirauta, 44,8 kg. Putoaminen näkyi laajalla alueella. Meteoriitti iskeytyi rantakallioon Laatokan pohjoisrannalla synnyttäen suuren kipinäpilven sadan metrin päähän J. Koppisesta, joka todisti iskeytymisen kallioon. Kappleita lensi ympäriinsä ja niitä on löydetty ihan viime vuosina lisää. Meteoriittiluetteloissa Marjalahti on nykyisin venäläinen meteoriitti, koska putoamispaikka on nykyisin Venäjän alueella. | |
| Lähteet: Laatokka 7.6. ja 10.6.1902, Pohjois-Karjala 3.6. ja 5.6.1902, Karjalatar 3.6. ja 5.6.1902 sekä useat muut lehdet. Newcomp-Engelmann: Tähtimaailma (1929), CoM, Tietohippu 1/92, Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978), L.H. Borgström: Die meteoriten von Hvittis und Marjalahti, Bulletin de la commission Géologique de Finlande, N:o 14, 1903 | |
1901 |
| 21.10.1901 | klo n. 12 |
| Meteoriitin putoaminen |
| HVITTIS, E6 estantiittikondriitti, 14,05 kg. Pilviseltä taivaalta kuului kova pamaus ja pitkään kestänyt jyrinä. Llähellä myöhempää löytöpaikkaa kuultiin viheltävä ääni. Eräs henkilö jopa väisti putoavaa esinettä, mutta ei nähnyt mihin se putosi, vaikka se putosi vain sadan metrin päähän. K. Lehtilä löysi meteoriitin pellolta parin päivää myöhemmin, se oli porautunut 60 cm syvyyteen. | |
| Lähteet: Newcomp-Engelmann: Tähtimaailma (1929), CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978), L.H. Borgström: Die meteoriten von Hvittis und Marjalahti, Bulletin de la commission Géologique de Finlande, N:o 14, 1903 | |
1899 |
| 12.3.1899 | klo 22.29 |
| Meteoriitin putoaminen |
| BJURBÖLE, L/LL4 kondriitti, 328+ kg. Kirkas tulipallo ja siihen liittyvä jyrinä havaittiin laajalla alueella. Tulipallo havaittiin ilmeisesti ympäri Itämerta. Meteoriitti iskeytyi merenlahteen jään läpi. Syntynyt avanto oli 4,5 metriä halkaisijaltaan. Sukeltajat pelastivat meteoriitin 9 metrin syvyydestä ja suurimmat palaset olivat 80, 21, 18 ja 17 kg. Joissain lähteissä suurimman kappaleen painoksi mainitaan 83 kg. | |
| Lähteet: Useat sanomalehdet. Newcomp-Engelmann: Tähtimaailma (1929), CoM, Tietohippu 1/92 ja Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
1872 |
| 29.6.(?) 1872 | klo 00.45 |
| Meteoriitin putoaminen lähialueella |
| Havaintopaikasta epäselvää, luultavasti pääkaupunkiseutu. Meteori lennätti kipinöitä ympäriinsä ja jätti jälkeensä savuvanan kaakon suunnalla. Viroon putosi meteoriitti 28.6.1872 klo 12.00:Tennasilm, L4 kondriitti, 28,5 kg. Ei ole ihan varma, mutta on luultavaa että kyseinen putous on näkynyt Suomessa ja voi olla juuri tämä havainto. | |
| Lähteet: Hufvudstadsbladet 3.7.1872 | |
1840 |
| ennen 1840 | |
| Meteoriitin löytyminen |
| ÅBO, H kondriitti, 0,0012+ kg. Turun salaperäinen kivi. Ei ole tietoa milloin löytyi vai putosiko. Mahdollinen putous voisi olla 21.12.1803. Ainoa pikkupalanen säilössä Pariisin luonnontieteellisessä museossa. Tästä meteoriitista ei tiedetty Suomessa mitään yli vuosisataan. Jossain välissä se huomattiin meteoriittiluetteloista. On mahdollista että meteoriittia on säilytetty Turun yliopiston kokoelmissa, mutta se on tuhoutunut vuoden 1827 tulipalossa. Ulkomaisissa luetteloissa usein virheellisesti muodossa Abo. | |
| Lähteet: Åbo Tidningar 30.12.1840, CoM, Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) ja Tietohippu 1/92 | |
1813 |
| 16.12.1813 | klo n. 10 |
| Meteoriitin putoaminen |
| LUOTOLAX, AHOW, howardiitti, 0,843+ kg (tallessa alle 0,6 kg). Eräissä lähteissä suurimman kappaleen painoksi kerrottaan 0,843 kg. Taivaalta kuului paukaus, joka muistutti ukkosen jyrähdystä. Taivaalla näkyi läheneviä mustia pilviä joista kuului jyrinää. Pari tuntia myöhemmin mustia kiviä löytyi jäältä. Jäähän osuneet kivet olivat hajonneet, mutta lumeen pudonneet säilyneet ehjinä. | |
| Lähteet: Turun Wiikko-sanomat 3.2.1821, G, Sanomia Turusta 16.1.1883, Newcomp-Engelmann: Tähtimaailma (1929), CoM, Tietohippu 1/92, Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978) | |
