Tulipallot ja bolidit

Tulipallo on kaikkien määritelmien mukaisesti planeetta Venusta kirkkaampi tähdenlento. Fysikaalisena ilmiönä tulipallo ja tähdenlento eli meteori ovat yksi ja sama asia. 

Tulipallon (kirkas, joskus hidas valopallo joka jättää jälkeensä häntää ja kipinöitä ja voi kestää jopa kymmeniä sekunteja) ja tavallisen himmeämmän tähdenlennon (usein pelkkä nopea hetkellinen valojuova tähtien joukossa joka kestää yleensä vain sekunnin murto-osia) ulkoasu toki eroaa toisistaan paljonkin, mutta samasta ilmiöstä on kyse vaikka usein kuuleekin asiaan perehtymättömän maallikon väittävän ettei se voinut olla tähdenlento koska oli niin kirkas ja "iso".

 

Tulipallo ja bolidi ovat puolestaan melkein synonyymit samasta asiasta. Eräissä kielissä tehdään kuitenkin sellainen ero että bolidi on nimenomaan lennon jossain vaiheessa räjähtävä tai välähtävä tulipallo. Lisäksi eräät törmäyskraattereita tutkivat geologit puhuvat bolidista kun he puhuvat törmäyskraatterin synnyttävästä kappaleesta. Törmäävä kappale kun kirjaimellisesti räjähtää törmäyksessä. Minä itse pidän tätä erottelua jossa tulipallo ei räjähdä ja bolidi räjähtää ihan hyvänä.

 

Tulipallon määritelmän kohta "Venusta kirkkaampi tähdenlento" on yksinkertaisesti tähtitieteilijöiden sopima vakiintunut mittatikku. Yleensä rajaksi mainitaan samassa yhteydessä -4 magnitudia vaikka Venus on toisinaan tätäkin kirkkaampi. 

 

Tulipallon määritelmällä taikka sen kirkkaudella ei ole suoraa yhteyttä siihen selviääkö tulipallosta mitään alas asti. Tutkimusten mukaan raja on jossain -6 magnitudin kohdalla. Tätä himmeämmät tulipallot ovat yleensä sen verran pienten kappaleiden aiheuttamia että ne tuhoutuvat ilmakehässä kokonaan tai jos selviävät alas asti, ovat liian pieniä löydettäviksi. Toisaalta jopa auringon kirkkaudella loistava tulipallo saattaa tuhoutua kokonaan korkealla ilmakehässä.

 

Täytyy myös muistaa, että todella pienikokoiset kappaleet eivät aiheuta valoilmiötä ilmakehään syöksyessään ja tätä "avaruuspölyä" sataa maapallolle eräiden arvioiden mukaan jopa 100 tonnia vuorokaudessa. 

 

Ilmiö kaavakuvana

Alla oleva kaavakuva yrittää selvittää mitä tulipallossa (ja tähdenlennoissa yleensä) oikein on kyse. Kappale lentää kuvassa oikealta vasemmalle nuolen suuntaan.

Kaavion selitykset:

  1. Kappaleen eteen kappaleen ja paineaallon (D) väliin puristunut ilmapatja, jonka lämpötila nousee tuhansiin asteisiin. Kaasusta tulee plasmaa. Tämä plasma sulattaa kappaleen pintaan. 
  2. Punaisella kuvataan kappaleen pinnasta sulavaa ja kaasuuntuvaa kivimateriaalia joka jää kappaleen jälkeen ja siirtää lämpöä pois kappaleesta. Toisin kuin usein luullaan ja vaikka tämä aines voi olla valkohehkuista, ei sen kirkkaus useinkaan ole riittävä jotta sen voisi havaita maasta käsin. 
  3. Ionisoituneen kaasun alue joka syntyy kappaleen eteen puristuneen ilmapatjan (A) lämpösäteilystä. Nyrkin kokoisen kappaleen ympärillä voi olla jopa 100 metrin läpimittainen ionisoituneen kaasun pallo, joten se ei oheisessa kaaviossa ole mittakaavassa. Ionisoitunut kaasu näkyy "revontulenvihreänä" ja saattaa alempana ilmakehässä muuttua punertavaksi kuten revontulissakin tapahtuu. Varsinkin nopeissa meteoreissa tämä ionisoitunut kaasu voi jättää tulipallon perään nopeasti hiipuvan vanan. Tämä ionisoituneen kaasun valoa hehkuva pallo on varsinaisesti se mikä havaitaan maasta käsin tulipallona.
  4. Kappaleen eteen syntyvä paine- eli shokkiaalto. Tämä synnyttään kappaleen ympärille kartiomaisen aaltorintaman joka kuullaan maassa yliäänipamauksena kun se ohittaa havaitsijan. Jos kookkaita kappaleita on useampia niin pamauksiakin on useampia. 
  5. Kappaleen pinnasta irronneet sulapisarat ja kaasuuntunut kiviaines muodostavat kappaleen perään pöly- eli savuvanan joka voi jäädä tunneiksi taivaalle. Kaasuuntunut aines tiivistyy pieniksi pallosiksi eli ns. sferuleiksi kun kaasuntunut kiviaines jäähtyy. Ajan myötä tämä materiaali putoaa alas maanpinnalle. Savuvana ei itse loista, joten sen näkee vain jos jokin valaisee sen tai sen taustan. Erityisen hyvin se näkyy jos esim. jo laskenut tai pian nouseva aurinko paistaa siihen, mutta kuun valokin voi tuoda sen esille. Savuvanassa voi nähdä ajan myötä tapahtuvaa mutkittelua joka voi olla hyvinkin voimakasta sotkien vanan mutkikkaaksi kuvioksi. Tämän mutkittelun aiheuttaa yläilmakehässä vallitsevat erisuuntaiset tuulet.
 Aineiston käyttö ilman lupaa kielletty!
 Use any of material without permission is forbidden!

www.somerikko.net
© Jarmo Moilanen 2007