 Paikka:
Muonionalusta, Ruotsi
Tyyppi: IVA rautameteoriitti, hieno oktahedriitti
Koko: yli 200 kg (kymmeniä meteoriitteja löytynyt)
Ensimmäinen kappale löytyi 1906
Muonion kohdalta Ruotsin puolelta rajaa on löydetty jo satoja kiloja
rautameteoriitin kappaleita ja jatkuvasti löydetään lisää.
Lähimmät löytöpaikat ovat olleet vain 7 km Suomen rajasta. Lisäksi
kun meteoriitin kappaleet ovat olleet moreenin sisällä niin on
oletettavaa että ne ovat pudonneet ennen viime jääkautta ja
kulkeutuneet jään mukana löytöpaikoilleen. Onko niitä kulkeutunut
Suomen puolelle asti on kysymys johon olisi kiva saada vastaus.
Viereisessä kartassa on mustalla täplällä neljä ensin löydettyä meteoriittia (1906: 7.5 kg, 1946: 15 kg, 1963: 6.2 kg ja 1989: 6.0 kg) ja avoimilla ympyröillä kaksi huhuttua meteoriittia (ennen vuotta 1906 ja vuonna 1989 löytyneet ja hukatut). Punainen alue on karkea rajaus meteoriittien esiintymisalueesta (ei
putoamisellipsi). Todellista levinneisyyttä ei kukaan tiedä. Viime
vuosina löydettyjen meteoriittien löytöpaikkoja ei ole julkistettu toistaiseksi. Kuten ei myöskään vuonna 2003 löydettyä peräti 158 kg rautameteoriittia, joka on nyt Ruotsin suurin meteoriitti.
Kuten sanottua, Muonionalustan raudat putosivat suurena meteoriittisateena
eräiden arvioiden mukaan noin 800 000 vuotta sitten. Arvio ei
välttämättä pidä paikkaansa. Tämän jälkeen alueen on jyrännyt
jääkausi tai useampikin jotka ovat liikuttaneet myös rautameteoriitin kappaleita ja haudanneet ne moreeniin. Niinpä moni näistä on löydetty maankäytön yhteydessä. Yksi löytyi talon perustuksia kaivettaessa, toinen siltatyömaalta, kolmas (ja yksi hukatuista) pysäytti soramyllyn.
Lähimmillään löytöpaikasta on vain 7 kilometriä Suomen puolelle. Kun tiedetään, että rautameteoriittien putoamisalueet voivat olla hyvinkin laajoja
(Gibeonin rautameteoriitin putoamisalue on ainakin 400 km pitkä) ja koska alueella usein vaikuttaneet jääkaudet ovat liikutelleet kappaleita,
niin on aivan mahdollista että joitain kappaleita voi löytyä myös Suomesta. Viimeinen jääkausihan liikkui juuri Ruotsista Suomeen päin noilla seuduilla. Maastollisesti Suomen puolta pidetään jopa parempana kuin Ruotsin puolta.
Löytyneet meteoriitit ovat olleet yleensä paksun ruostekerroksen ympäröimiä, sillä viime jääkauden jälkeen rautakappaleet ovat ehtineet jo ruostua kovastikin. Ne ovat myös jäätikkökuljetuksen vuoksi pyöristyneitä. Rautameteoriitin tunnistaa helposti ruosteisesta ulkoasusta ja erittäin suuresta ominaispainosta. Nehän ovat lähes puhdasta nikkelirautaa ja painavat siten selvästi enemmän kuin yhtä iso tavallinen kivi.
|
