 Paikka:
Muonionalusta, Ruotsi
Tyyppi: IVA rautameteoriitti, hieno oktahedriitti
Koko: tuhansia kiloja ja satoja kappaleita löydett. Suurin 1185 kg!
Ensimmäinen kappale löytyi 1906
Muonion kohdalta Ruotsin puolelta rajaa on löydetty jo tuhansia kiloja
rautameteoriitin kappaleita ja jatkuvasti löydetään lisää. Joukossa
jopa satojen kilojen kokoisia kappaleita. Lähimmät löytöpaikat ovat olleet vain
reilut 5 km Suomen rajasta. Lisäksi
kun meteoriitin kappaleet ovat olleet moreenin sisällä niin on
oletettavaa että ne ovat pudonneet ennen viime jääkautta ja
kulkeutuneet jään mukana löytöpaikoilleen. Onko niitä kulkeutunut
Suomen puolelle asti on kysymys johon olisi kiva saada vastaus.
Viereisessä kartassa on mustalla täplällä neljä ensin löydettyä meteoriittia (1906: 7.5 kg, 1946: 15 kg, 1963: 6.2 kg ja 1989: 6.0 kg) ja avoimilla ympyröillä kaksi huhuttua meteoriittia (ennen vuotta 1906 ja vuonna 1989 löytyneet ja hukatut). Punainen alue on karkea rajaus meteoriittien esiintymisalueesta (ei
putoamisellipsi). Todellista levinneisyyttä ei kukaan tiedä. Viime
vuosina löydettyjen meteoriittien runsaimmat löydöt sijoittuvat
Kitkiöjärven kylän pohjoispuolelle 3x10 km alueelle. 2008 alueelta
löytyi peräti 1185 kg rautameteoriitti [ks. Moilanen 2008].
Kuten sanottua, Muonionalustan raudat putosivat suurena meteoriittisateena
vuonna 1969 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 800 000 vuotta sitten. Arvio ei
välttämättä pidä paikkaansa, vaikka on hyvin perusteltu
tieteellisesti. Tämän jälkeen alueen on jyrännyt
jääkausi tai useampikin jotka ovat liikuttaneet myös rautameteoriitin kappaleita ja haudanneet ne moreeniin. Niinpä moni
aikoinaan löydetyistä meteoriiteista on löydetty maankäytön yhteydessä. Yksi löytyi talon perustuksia kaivettaessa, toinen siltatyömaalta, kolmas (ja yksi hukatuista) pysäytti soramyllyn.
Viime vuosien löydöt ovat kuitenkin tehokkaiden metallinpaljastimien
ansiota.
Kun tiedetään että rautameteoriittien putoamisalueet voivat olla hyvinkin laajoja
(Gibeonin rautameteoriitin putoamisalue on ainakin 400 km pitkä) ja koska alueella usein vaikuttaneet jääkaudet ovat liikutelleet kappaleita,
niin on aivan mahdollista että joitain kappaleita voi löytyä myös Suomesta. Viimeinen jääkausihan liikkui juuri Ruotsista Suomeen päin noilla seuduilla. Maastollisesti Suomen puolta pidetään jopa parempana kuin Ruotsin puolta.
Viime vuosina löydettyjen meteoriittien paikkojen sijoittaminen
kartalle paljastaa meteriittien keskittyvät koillisen suuntaan olevalle
alueelle Kitkiöjärven pohjoispuolelle. Kappaleiden kokojakauman
perusteella tulosuunta olisi NNE eli Suomen suunnasta. Tämä ehdotettua
putoamisellipsi muistuttava alue tosin voi minun mielestä olla
seurausta myös jäätikkökulkeutumista, mutta vaatisi tarkempaa
tutkimusta.
Löytyneet meteoriitit ovat olleet yleensä paksun ruostekerroksen ympäröimiä, sillä viime jääkauden jälkeen rautakappaleet ovat ehtineet jo ruostua kovastikin. Ne ovat myös jäätikkökuljetuksen vuoksi pyöristyneitä. Rautameteoriitin tunnistaa helposti ruosteisesta ulkoasusta ja erittäin suuresta ominaispainosta. Nehän ovat lähes puhdasta nikkelirautaa ja painavat siten selvästi enemmän kuin yhtä iso tavallinen kivi.
- Moilanen 2008: "Muonionalusta - Euroopan suurin
meteoriitti", Moilanen J., Tähdet ja avaruus magazine
5/2008 (Ursa)
- MuonionalustaMeteorites.com
|
