Luotolax

Kuva: 0,06 gramman näyte Luotolaxia.

Savitaipaleella, Saimaan rannalla kaksi maanviljelijää kuulivat pamauksen, joka muistutti ukkosta. Taivaalla he näkivät läheneviä mustia pilviä, joista kuului jyrinää. Pilvet liikkuivat kaakkoon päin. Pilvien kadottua jyrinä lakkasi. Jyrinä oli kuultu myös lähiseuduilla.

 
Myöhemmin Luotolahden kylän läheltä jäältä ja lumelta löytyi kiviä. Meteoriitti on ilmeisesti hajonnut osittain palasiksi jo ilmassa. Lisäksi kovaan jäähän osuneet kappaleet ovat hajonneet iskusta. Luotolax on kaunis meteoriitti akondriiteille tyypillisellä kiiltävän mustalla lasimaisella sulamiskuorella, jossa on selvät virtauskuviot.

Paljonko tätä meteoriittia on ollut alunperin, on epäselvää. Kun kreivi Fabian Steinheil lahjoitti meteoriittikokoelmansa Helsingin yliopistolle kuului meteoriitin ainoa tunnettu kappale kyseiseen kokoelmaan. Kappaleita on ilmeisesti ollut jossain vaiheessa ainakin kolme. On mahdollista, että kaikkia meteoriitin kappaleita ei aikoinaan kerätty talteen. Pentti Eskola kuitenkin kirjoitti 1953 Uusin tieto -kirjasarjan toisessa osassa: "...jälkeenpäin löysivät eräät pojat jäälle ja lumelle pudonneita kiviä, jotka kreivi Steinheil hankki itselleen. Suurin niistä painoi 843 grammaa." Eskolan kirjoituksesta saa sen kuvan, että Steinheil hankki vähintään kaksi ellei useammankin talteen saadut Luotolaxin palaset. Mihin ne ovat joutuneet? Lagerstedt (2011) kertoo kirjassaan J.W.C. nimisen henkilön maininneen Kyläkirjaston Kuvalehtessä 1867 että aikanaan meteoriitti painoi 843,5 grammaa. Lisäksi hän on maininnut että British Museumiin ja Tartonlinnan yliopistoon on lahjoitettu 25 ja 21 gramman kappaleet. Mielenkiintoista on että kirjoittajan mukaan Savitaipaleen pappilassa olisi yksi samankaltainen kivi ollut vielä 1867. Tosin eräiden tietojen mukaan Savitaipaleen pappila paloi 1840. Joidenkin tietojen mukaan noin 550 gr Luotolaxia olisi kaikkiaan tallella tänä päivänä.

  
Meteoriittiluetteloissa on usein annettu ilmeisen virheelliset koordinaatit (61°12' N, 27°42' E) Luotolaxin putoamispaikalle. Ne ovat todellisuudessa Savitaipaleen kylän koordinaatit. Luotolahti, jonne meteoriitti putosi, kuului putoamisen aikoihin Savitaipaleeseen, mutta on kylältä 15 km luoteeseen. Virheelliset koordinaattitiedot ovat tyypillistä vanhoille suomalaisien meteoriittien tiedoille. Löytöpaikkojen koordinaatit ovat usein aivan minne sattuu. Asiaan pitäisi saada korjaus.

Luotolaxin pääkappale Helsingin luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa. Huomaa erittäin kauniit virtauskuviot lasimaisessa sulamiskuoressa. Huomaa että kiiltävät osat kuoresta ovat vahingoittumattomia, mutta mattamaisista kohdista sulamiskuori on kulunut.

Tyypiltään Luotolax on erittäin harvinainen akondriitteihin kuuluva howardiitti. Howardiitit kuuluvat HED-ryhmän meteoriitteihin ja ne ovat ilmeisesti peräisin asteroidista 4 Vestalta. Vestan kaltaisia asteroideja tunnetaan Vestan lisäksi vain yksi, Kollaa, joka ilmeisesti on ollut aikaisemmin osa Vestaa. Ajatus että  HED-ryhmän meteoriitit olisivat peräisin juuri Vestalta on aika yleisesti hyvänä pidetty teoria. 

• Eskola P., "Meteoriitit", Uusin tieto - luonnosta ja ihmisestä, osa II, s 530-535 (WSOY 1953)
• Oja H., "Tulipalloja taivaalla", 208 sivua, (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1978)
• Lagerstedt I., "Aaveraketteja ja muita taivaan ilmiöitä", Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi (2011)

www.somerikko.net
© Jarmo Moilanen 2012