|
|
|
|
|
|
Lieksan meteoriitit |
|
| Lieksa 238,3 g. Tyyppi: pallasiitti, alaryhmiin kuulumaton (ungrouped) Löpönvaara 163,7 g. Tyyppi: rautameteoriitti, alaryhmiin kuulumaton (ungrouped)
Löytyi 30.5. 2017 (Pekka Vallimies) Lieksa Meteoritical Socientyn tietokannassa. Päivitys (30.5. 2023): Pekka Vallimiehen löytämä meteoriitti hyväksyttiin 29. toukokuuta 2023 MetSocin meteoriittitietokantaan nimellä "Lieksa". Lopulta sen luokitteluksi tuli "ungrouped" pallasiitti eli kivirautameteoriitti, joka ei sovi mihinkään tunnettuun alaryhmään. Löpönvaara Meteoritical Socientyn tietokannassa. Päivitys (24.5. 2024): Pekka Kokon löytämä "Lieksa 4" meteoriitti hyväksyttiin 20. toukokuuta 2024 MetSocin meteoriittitietokantaan nimellä "Löpönvaara". Lopulta sen luokitteluksi tuli "ungrouped" rauta eli rautameteoriitti, joka ei sovi mihinkään tunnettuun alaryhmään. LieksaLieksalainen Pekka Vallimies löysi ruosteisen kiven maanpinnalta sieniretkellään Lieksan Löpönvaaralta. Kivi tuntui kokoon nähden poikkeavan raskaalta ja hän otti sen mukaansa. Hän epäili kiven sisältävän malmia. Kivi kuitenkin osoittautui vielä erikoisemmaksi ja aikansa internettiä tutkittuaan hän päätti ottaa yhteyttä Kari Kinnuseen GTKlla ja lähetti näytteen sinne. Pekan löytämä kappale painoi 238,3 g ja oli kooltaan 66 x 60 x 30 mm. Sen ominaispainoksi saatiin 6,99 g/cm3. Kappaleessa on peräti 20% silikaattimineraaleja. Lähinnä oliviinia. Silikaattien runsaus laskee Lieksan ominaispainon alle 7 g/cm3. Näyte osoittautui lopulta aidoksi meteoriitiksi. Itse sain tiedon löydöstä jo puolentoista viikon kuluttua ja Jarkko Kettusen kanssa olimme löytöpaikalta heti seuraavana päivänä. Kävimme haastattelemassa löytäjää ja vierailimme hänen kanssa vielä löytöpaikalla. Etsimme myös lisäkappaleita metallinpaljastimella mutta tuloksetta. Meteoriitin mahdollisia lisäkappaleita etsittiin kesän aikana useaan otteeseen. Olisi hyvin tärkeää löytää toinen kappale, koska vielä maassa oleva kappale kertoisi hyvin paljon siitä milloin meteoriitti on ehkä pudonnut. Meteoriitin kunto viittasi siihen ettei se ole kovin äskettäin pudonnut. Mutta onko putoaminen tapahtunut ennen vai jälkeen viime jääkauden kiinnostaa erityisesti. Rautameteoriitit ovat hyvin kestäviä ja esimerkiksi Muonionalustan maassaoloajaksi on laskettu vähintään 800 000 vuotta 10-Be/36-Cl suhteesta. 10Be syntyy meteoriittiin kosmisten säteiden vaikutuksesta. Kun kappale poistuu avaruudesta kosmisten säteiden vaikutu lakkaa ja 10Be määrä alkaa vähenemään radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Tämä mahdollistaa jonkinlaisen ajoituksen sille milloin kappale on pudonnut maahan. Löytö julkistettiin vasta syyskuussa, jotta tarpeelliset tieteelliset tutkimukset saataisiin valmiiksi. Löytäjän toiveiden mukaisesti julkistamiskunnia meni paikalliselle Lieksan lehdelle. Saman päivän iltana GTK laittoi oman lehdistötiedotteen ulos ja minun ja Jarkon kirjoittama Tähdet ja avaruuslehden juttu ilmestyi heti seuraavana päivänä.
Kuva Lieksan rautameteoriitin löytöpaikalta 10.6. 2017. Lieksan meteoriitti Luomuksen kokoelmiin
Pekka Vallimies lahjoitti löytämänsä Lieksan meteoriitin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ylläpitämään kansalliseen meteoriittikokoelmaan löydön vuosipäivänä eli 30.5. 2018. Samalla kokoelmiin luovutettiin myös Ursan tulipallotyöryhmän työn tuloksena löytynyt Annaman kondriitti. Jonka löytymisen 4. vuosipäivä sattui samaan aikaan. Lieksa 2 ja 3Etsintöjä jatkettiin syksyllä julkaisun jälkeen. 23.9. vihdoin onnisti kun minä löysin ensin pienen, kahteen osaan (33,6 g + 3,7 g = 37,3g) hajonneen Lieksa 2:ksi nimetyn kappaleen ja Pekka Kokko löysi hiukan isomman (94,2 g) Lieksa 3:ksi nimetyn kappaleen. Molemmat lähetettiin Kari Kinnuselle GTK:hon. Siellä SEM EDS ja mikroanalysaattoritutkimusten perusteella löytyneet kappaleet ovat meteoriitteja. Ne koostuvat pääasiassa kamasiitista ja troiliitista jotka ovat tyypillisiä meteoriiteissa esiintyviä mineraaleja. Lieksa 2 ja Lieksa 3 kuitenkin poikkeavat Vallimiehen löytämästä kappaleesta. Ne ilmeisesti ovat tyypiltään ns. sulfidirautameteoriitteja joita tunnetaan entuudessaan kourallinen. Tunnetuin vastaavankaltainen meteoriitti on Australiasta löytynyt Mundrabilla, mutta siinä rakenne on suurempikokoista.
Mutta muutama muukin sulfidirauta tunnetaan joiden koostumus ja rakenne vastaa paremmin meidän löytämiämme kappaleita. Näitä ovat Sahara 03505, Mount Howe 88403, Ronerts Massif 04162 ja 04299, Sacramento Wash 005 ja Meteorite Hills 00428. Näissäkin on keskinäisiä eroja (D'Orazio ja kump. 2009). Löpönvaara (Lieksa 4)Syksyllä 2017 löytyi myös kaksi muuta rautakappaletta Löpönvaaran maisemista. Lieksa 4 ja 5 kenttänimillä kulkevat kappaleet eivät ihan niin selvästi olleet meteoriitteja kuin kolme aiempaa löytöä. Pekka Kokon 7. lokakuuta 2017 löytämä Lieksa 4 (163,7g) oli jo ihan oman luokan ongelma. Siinä kun on tolkuttoman paljon fosforia (schreibersiittiä), että GTKlla Kinnunen tulkitsi sen jauhemetalliksi, josta valmistettuja osia käytetään työkoneissa. Lisäksi sen muoto on hyvin omituinen. Toinen puoli melkein puolipallo. Kappaleen löytyminen maastosta olisi kuitenkin omituista, jos kyse olisi jostain työkoneen pallonivelestä. Lisäksi kappaleen eheys ei vastannut teollisen kovaan rasitukseen tarkoitettua metallia. Lieksa 4:sta on tutkittu vielä lisää Turussa. Laura Kotomaa tuli gradussaan lopputulokseen, että Lieksa 4 on meteoriitti. Gradun voi lukea vain Turun yliopiston toimipisteissä, mutta Kotomaa et al. ovat julkaiseet abstraktin Lithosphere 2022 -kokouksessa. Toukokuussa 2024 Lieksa 4 hyväksyttiin Meteoritical Societyn tietokantaan nimellä Löpönvaara ja luokitukseltaan alaryhmiin kuulumaton rauta (Iron, ungrouped).
Lieksa 5Minun 19. lokakuuta 2017 löytämä pieni Lieksa 5 (10,7g) on melkoisella varmuudella pala Lieksan meteoriittia. Siinä oleva rauta on selvästi nikkelipitoista kamasiittia. Eräiden alkuaineiden, kuten kromin alhaiset pitoisuudet eivät kuitenkaan sovi vanhaan rautameteoriittien luokitteluun. Sen johdosta koko Lieksan hyväksyminen MetSocin tietokantaan on viivästynyt. Vika ei ole kuitenkaan siinä etteikö Lieksan rauta olisi meteoriitti vaan siinä että rautameteoriittien luokittelujärjestelmä on ollut tähän asti liian yksinkertainen.
Suosittelen lukemaan Teemu Öhmanin Lieksasta kirjoittaman Kraatterin reunalta blogin Ursan nettisivuilta. Siellä on selitetty Lieksan tutkimushistoriaa ja luokittelua melko seikkaperäisesti. Sulfidipitoisten rautakappaleiden Lieksa 2:n ja 3:n selityksenä oleva törmäyssyntyisyys voisi hyvin selittää myös muiden kappaleiden omituisuudet. Lieksan rautameteoriitti on voinut koostua törmäyksessä syntyneestä kappaleesta jossa on tapahtunut fraktioitunutta kiteytymistä. En ole varma onko tällaista selitystä käytetty koskaan rautameteoriittien suhteen. Maapallon geologiassa se on tärkeimpiä prosesseja joka saa aikaan alkuaineiden rikastumista ja köyhtymistä sulassa. Muista löydöistäLieksan Löpönvaaran ympäristöä on etsitty metallinpaljastimilla paljon. Itselläni on tiedossa edellä mainittujen lisäksi yli 30 kappaletta eri löytäjiltä. Ja tässä luvussa on mukana vain todennäköiset meteoriitit. Löpönvaaran lähistöltä on löytynyt myös paljon rautakappaleita, joissa ei ole nikkeliä. Ne eivät luultavasti ole meteoriitteja, vaan jotain teollista metallia.
Kuvia Lieksa 2:sta ja Lieksa 3:sta
Lieksa 2. Löytäjä Jarmo Moilanen. Näytteestä on sahattu palanen analyysejä varten GTK:ssa.
Lieksa 2:n reunaa kuvattuna mikroskoopilla ja focus stacking tekniikalla. Kirkas metalli on lähinnä kamasiittia ja pronssinvärinen troiliittia. Vasemmalla näkyy hapettunutta nikkelirautaa jota kehystää mahdollisesti nikkeli-rikkaampi kamasiittireunus joka ei ole hapettunut. Vasemmalla punertavanruskea on rautahydroksidi goethiittia. Paikoin erottuva kellertävä neste on leikkuuöljyä, joka on jätetty putsaamatta näytteen paremman säilymisen toivossa.
Lieksa 3. Löytäjä Pekka Kokko. Näytteestä on sahattu palanen analyysejä varten GTK:ssa.
Suurennos Lieksa 3:n sahatusta pinnasta. K = kamasiitti näkyy kirkkaana metallina. T = troiliitti erottuu kamasiitista hiukan harmahtavampana metallinan ja F = mahdollisesti muuntunutta forsteriittia eli oliviinia. Kuvassa näkyy myös kappaleen maassa olo aikana tapahtunut rapautumista. S = pintasaostumaa, mahd. goethiittia / limoniittia. L = hapettunutta nikkelirautaa. Kuvan leveys luonnossa noin 15 mm. Lähteet:
|
|
|
|
|
| Aineiston käyttö ilman
lupaa kielletty! Use any of material without permission is forbidden! |
www.somerikko.net |
