Lieksa

Tyyppi: IAB-ung. (tai IAB kompleksin rautameteoriitti, silikaatti- ja sulfidipitoisia kappaleita)*
Kokonaismassa: 0,3698 kg (3 kpl: 238,3 g, 37,3 g ja 94,2 g)
Löytyi 30.5. 2017. (Lieksa 2 ja 3 23.9. 2017)
Paikka: 63° 24' N, 30° 04' E

 

Lieksalainen Pekka Vallimies löysi ruosteisen kiven maanpinnalta sieniretkellään Lieksan Löpönvaaralta. Kivi tuntui kokoon nähden poikkeavan raskaalta ja hän otti sen mukaansa. Hän epäili kiven sisältävän malmia. Kivi kuitenkin osoittautui vielä erikoisemmaksi ja aikansa internettiä tutkittuaan hän päätti ottaa yhteyttä Kari Kinnuseen GTKlla ja lähetti näytteen sinne. 

Pekan löytämä kappale painoi 238,3 g ja oli kooltaan 66 x 60 x 30 mm. Sen ominaispainoksi saatiin 6,99 g/cm3. Kappaleessa on peräti 20% silikaattimineraaleja. Lähinnä oliviinia. Silikaattien runsaus laskee Lieksan ominaispainon alle 7 g/cm3.

Näyte osoittautui lopulta aidoksi rautameteoriitiksi. Itse sain tiedon löydöstä puolitoista viikko löydöstä ja Jarkko Kettusen kanssa olimme löytöpaikalta heti seuraavana päivänä. Kävimme haastattelemassa löytäjää ja vierailimme hänen kanssa vielä löytöpaikalla. Etsimme myös lisäkappaleita metallinpaljastimella mutta tuloksetta.

Meteoriitin mahdollisia lisäkappaleita etsittiin kesän aikana useaan otteeseen. Olisi hyvin tärkeää löytää toinen kappale, koska vielä maassa oleva kappale kertoisi hyvin paljon siitä milloin meteoriitti on ehkä pudonnut. Meteoriitin kunto viittasi siihen ettei se ole kovin äskettäin pudonnut. Mutta onko putoaminen tapahtunut ennen vai jälkeen viime jääkauden kiinnostaa erityisesti. Rautameteoriitit ovat hyvin kestäviä ja esimerkiksi Muonionalustan maassaoloajaksi on laskettu vähintään 800 000 vuotta 10-Be/36-Cl suhteesta. 10Be syntyy meteoriittiin kosmisten säteiden vaikutuksesta. Kun kappale poistuu avaruudesta kosmisten säteiden vaikutu lakkaa ja 10Be määrä alkaa vähenemään radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Tämä mahdollistaa jonkinlaisen ajoituksen sille milloin kappale on pudonnut maahan. 

Löytö julkistettiin vasta syyskuussa, jotta tarpeelliset tieteelliset tutkimukset saataisiin valmiiksi. Löytäjän toiveiden mukaisesti julkistamiskunnia meni paikalliselle Lieksan lehdelle. Saman päivän iltana GTK laittoi oman lehdistötiedotteen ulos ja minun ja Jarkon kirjoittama Tähdet ja avaruuslehden juttu ilmestyi heti seuraavana päivänä.

Lieksa on ilmoitettu, mutta ei vielä kirjattu Meteorological Societyn meteoriittitietokantaan, joten lopullinen luokitus ei ole varma.

Kuva Lieksan rautameteoriitin löytöpaikalta 10.6. 2017.

Lieksa 2 ja 3

Etsintöjä jatkettiin syksyllä julkaisun jälkeen. 23.9. vihdoin onnisti kun minä löysin ensin pienen, kahteen osaan (33,6 g + 3,7 g = 37,3g) hajonneen Lieksa 2:ksi nimetyn kappaleen ja Pekka Kokko löysi hiukan isomman (94,2g) Lieksa 3:ksi nimetyn kappaleen. Molemmat lähetettiin Kari Kinnuselle GTK:hon. Siellä SEM EDS ja mikroanalysaattoritutkimusten perusteella löytyneet kappaleet ovat meteoriitteja. Ne koostuvat pääasiassa kamasiitista ja troiliitista jotka ovat tyypillisiä meteoriiteissa esiintyviä mineraaleja.

Lieksa 2 ja Lieksa 3 kuitenkin poikkeavat Vallimiehen löytämästä kappaleesta. Ne ilmeisesti ovat  tyypiltään ns.  sulfidirautameteoriitteja joita tunnetaan entuudessaan kourallinen. Tunnetuin vastaavankaltainen meteoriitti on Australiasta löytynyt Mundrabilla, mutta siinä rakenne on suurempikokoista. 

Mutta muutama muukin sulfidirauta tunnetaan joiden koostumus ja rakenne vastaa paremmin meidän löytämiämme kappaleita. Näitä ovat Sahara 03505, Mount Howe 88403, Ronerts Massif 04162 ja 04299, Sacramento Wash 005 ja Meteorite Hills 00428. Näissäkin on keskinäisiä eroja (D'Orazio ja kump. 2009). 

Lieksa 2 (2 kappaletta) ja Lieksa 3 puhdistamattomina eli löytökuntoisena ennen tutkimuksia.

Lieksa 2. Löytäjä Jarmo Moilanen. Näytteestä on sahattu palanen analyysejä varten GTK:ssa.

Lieksa 3. Löytäjä Pekka Kokko. Näytteestä on sahattu palanen analyysejä varten GTK:ssa.

Suurennos Lieksa 3:n sahatusta pinnasta. K = kamasiitti näkyy kirkkaana metallina. T = troiliitti erottuu kamasiitista hiukan harmahtavampana metallinan ja F = mahdollisesti muuntunutta forsteriittia eli oliviinia. Kuvassa näkyy myös kappaleen maassa olo aikana tapahtunut rapautumista. S = pintasaostumaa, mahd. goethiittia / limoniittia. L = rapautunutta kamasiittia. Yleensä nämä ovat goethiittia / limoniittia. Kuvan leveys luonnossa noin 15 mm.

Lähteet:


 Aineiston käyttö ilman lupaa kielletty!
 Use any of material without permission is forbidden!

www.somerikko.net
© Jarmo Moilanen 2018