Åbo (Abo)

Koordinaatit: 60° 26'N 22° 18'E (= Turun koordinaatit)

*) Pariisissa on tallessa ilmeisesti vain 0.2 g. Kokonainen gramma on "kateissa".

Turun salaperäinen meteoriitti. Meteoriitista tiedetään olevan tallessa vain yksi 1,2 gramman näyte, joka on Pariisin luonnonhistoriallisen museon kokoelmissa. 

  
Åbo on lähteiden mukaan tunnettu jo ennen vuotta 1840. On ehdotettu että se olisi pudonnut ennen vuotta 1827. Eräänä perusteluna se että meteoriitin pääkappale ja mahdolliset dokumentit siitä olisivat tuhoutuneen kun Turun yliopisto ja suurin osa kaupunkia paloi maan tasalle 1827. Tämä selittäisi hyvin miksi tästä meteoriitista ei paljoa tiedetä. Åbo-meteoriitista ei tiedetä edes sitä oliko se todella Turun yliopiston kokoelmissa.
 
Sitäkään ei tiedetä varmuudella, onko kyseessä putous vai löytö. Kuitenkin tuohon maailman aikaan lähes kaikki talteen otetut meteoriitit ovat olleet putouksia harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeukset ovat usein olleet rauta- tai kivirautameteoriitteja ja Åbohan ei ole kumpaakaan. Näin ollen on todennäköisempää että Åbo on ollut putous. Pariisin palasen nähneiden mukaan kyseessä on ollut kaunis meteoriitti ja ilmeisesti siinä on näkyvissä vastapudonneelle meteoriitille tyypillinen musta sulamiskuori joka omalta osaltaan tukee epäilystä siitä että kyseessä olisi ollut putous.
 
Vanha sanomalehtiartikkeli kertoo Länsi-Suomessa 21.12.1803 klo 19-20 nähdystä tulipallosta. Tulipallo nähtiin Eteläpohjanmaalla ja siitä tuli havaintoja aina Oulusta asti. Turussa tulipallon näkyi jonkin verran zeniitin pohjoispuolella kuvauksen perusteella lähes paikallaan pysyen, tämän kuvauksen perusteella tulipallo olisi tullut suoraan kohti Turkua. Eteläpohjanmaalla, jossa tulipallon nähtiin putoavan kohti etelää ja Turkua, kuultiin myös kanuunanlaukauksia muistuttavia ääniä eli yliäänipamauksia. Joka tapauksessa kaikki viittaa siihen että tuolloin Turun ja Vaasan välillä tuli ilmakehään kappale josta on luultavasti pudonnut jotain alas asti. Tämä kertomus tulipallosta on kaikkein todennäköisin silminnäkijäkuvaus Åbo-meteoriitin putoamisesta, mutta täyttä varmuutta asiaan on vaikea saada. Tämän havainnon perusteella meteoriitti olisi pudonnut johonkin Turun pohjoispuolelle. 
 
Toinen mahdollinen vihje Åbon meteoriitin putoamisesta on Baumhauerin (1844) luettelossa mainittu tieto meteoriittikivien talteen saamisesta Suomessa maaliskuussa 1814. Tämä kuitenkin ilmeisesti liittyy Luotolaxin meteoriittiin joka putosi edellisvuoden joulukuussa. Tosin Luotolax on jo kertaalleen luettelossa. 
 
On olemassa vielä yksi epävarma viite meteoriitin putoamisesta 6. elokuuta 1820. Tieto löytyy ns. Gregin luettelon sähköisessä versiossa ja siinä paikaksi on mainittu "Ovelgönne, Finland". Valitettavasti Ovelgönnen ei ole suomalainen paikannimi ja on todennäköistä että paikannimessä on kirjoitusvirhe ja kyse olisikin paikasta "Ovelgönne, Friesland", joka löytyy Saksasta. Tätä tulkintaa tukee myös se, että ilmeisesti alkuperäisessä lähteessä eli Baumhauerin luettelossa jota Greg on käyttänyt tässä lähteenä ei löytömaata mainita lainkaan. Eräiden lähteiden mukaan on olemassa Ovelgönnen niminen saksalainen meteoriittikin, mutta se on pudonnut/löydetty(?) ilmeisesti joskus keskiajalla.
 
Åbo on luetteloissa listattu H kondriitiksi ilman tarkempaa määritelmää. Åbon meteoriitti on mainittu eräissä lähteissä virheellisesti nimellä Abo.

PS. Jos jollain on kuva tästä meteoriitinpalasesta niin olisin kiitollinen jos saisin sen nähtäväkseni tai jopa tälle sivulle liitettäväksi. Pariisin kävijät? 

• "Urdrag af ett bref ifrån G.Karleby af d. 24 December 1803." Åbo Tidning, n:o 5, (18.1.1804)
• Oja H., "Tulipalloja taivaalla", 208 sivua, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa (1978)

www.somerikko.net
© Jarmo Moilanen 2009