Tulipallohavaintoihin liittyy toisinaan
äänihavaintoja jotka ovat joskus hyvinkin voimakkaita.
Yliäänipamaus ja jyrinä
Tyypillisin ääni mikä liittyy tulipalloon ja meteoriitin
putoamiseen on kappaleen suuren nopeuden aiheuttaman paineaallon
kuuluminen pamauksena tai jyrinänä. Myös molemmat on mahdollista
kuulla, mutta myös pelkkä pamaus tai pelkkä jyrinä on mahdollista.
Tyypillisesti ääni alkaa pamauksella tai pamauksilla ja jatkuu
suihkukoneen kaltaisena jyrinänä. Jyrinä on pääasiassa varsinaisen
paineaallon heijastuksia ja jälkeensä jättämää paineiden
vaihtelua. Joskus sopivalla havaitsijan paikan ja kappaleen lentoradan
välisellä geometrialla jyrinä saattaa kuulua jo ennen pamausta, mutta
harvemmin näin päin.
Pamaus johtuu kappaleen synnyttämästä paineaallosta joka ohittaa
havaitsijan. Se voi olla hyvinkin terävä ja voimakas
räjähdyksenomainen ääni tai pehmeä hiljainen pum-ääni. Äänen
voimmakkuus riippuu syntyneen paineaallon alkuperäisestä
voimakkuudesta ja sen matkasta havaitsijaan. Paineaalto hiipuu
ilmakehässä hyvin nopeasti.
Kovimmat havaitut tulipallojen aiheuttamat paineaallot ovat rikkoneet
ikkunoita ja näkyneet seismologisissa havainnoissa maanjäristyksenä.
Esimerkiksi Syyskuussa 2007 Carancasin kraatterin synnyttäneen
meteoriitin putoaminen Peruun aiheutti ikkunoiden rikkoutumisen vielä
kilometrin päässä iskukohdasta. Eräiden lähteiden mukaan 150 metrin
päässä iskukohdasta ollut mies oli kaatunut paineaallon voimasta.
Carancasin meteoriitti iskeytyi yliäänennopeudella maahan ja synnytti
13 metrisen kraatterin.
Koska paineaalto etenee äänennopeudella ilmassa, kestää sen tulo
havaitsijan luokse yleensä niin kauan että tulipallo ehtii sammua
paljon ennen kuin ääni saavuttaa havaitsijan. Yleensä tulipallon
näkymisen ja pamauksien välinen viive on vähintään kymmeniä
sekunteja, usein jopa minuutteja. Jyrinän kesto taas on usein lyhyestä
jyrinästä jopa minuutteja kestävään jyrinään kun ääniaallot
heijastuvat maastosta ja ilmakerroksissa useaan kertaan ennen
vaimenemistaan. Eräissä raporteissa on puhuttu jopa 15 minuuttia
kestävästä jyrinästä.
Räjähdysääni
Vaikeasti tulipallon paineaallosta erottettava äänihavainto liittyy
kappaleen katastrofaaliseen räjähtämiseen. Ääntä ei voi yleensä
erottaa yliäänipamauksesta. Ainoa kriteeri oikeastaan on se että
kappaleen nähdään räjähtävän voimakkaasti ja vain pamauksen tai
räjähdyksen kaltainen ääni kuullaan mutta ei jyrinää. Voimakkain
historiallisena aikana varmuudella dokumentoitu kappaleen räjähdys
tapahtui Tunguskan yllä 1908 räjähtänyt kappale, jonka räjähdyksen
synnyttämä paineaalto kiersi pari kertaa Maapallon ja kuultiin yli
1000 kilometrin päässä tapahtumapaikalta.
Koska räjähdysääni saapuu myös paineaaltona äänen nopeudella havaitsijan
luokse, tulee se huomattavalla viiveellä.
Tulipallon kanssa samanaikaiset äänet
Toisinaan tulipallon yhä näkyessä havaitsijat kertovat kuulevansa
rätinän tai sirinän kaltaista ääntä ja jopa niin että ääni on
saanut havaitsijan katsomaan taivaalle. Nämä äänet olivat pitkään
mysteeri, sillä kymmenien kilometrien päässä näkyvästä
tulipallosta ääniaallot kantautuvat havaitsijan luokse äänen
nopeudella ja tulevat tämän vuoksi yleensä minuuttien viiveellä.
Kuitenkin yhtäaikaa tulipallon näkyessä havaitut äänet ovat
todellisia. Niitä on havaittu esimerkiksi avaruussukkuloiden
ilmakehään paluun yhteydessä.
Selityksiä näille äänille on kaksi. Tulipalloa katsoessa jotkut
havaitsijat voivat aistia ääntä, mutta todellisuudessa kyseessä on
aivojen tekemästä tepposesta jossa näköhavainto laukaisee myös
kuulohavainnon. Vastaavia aistiharhoja tavataan ihan muissakin
yhteyksissä ja esimerkiksi tulipallohavainnoissa joskus raportoitu
savunhaju kuuluu samaan aistiharhojen ryhmään. Tämä havainto lie
havaitsijariippuvainen. Toinen kuulee ääniä ja toinen ei.
Toinen fysikaalisempi selitys on ns. elektrofoninen ääni (eng. electrophonic
sound). Tämä on todellinen ilmiö joka liittyy tulipallon
lähettämiin pitkäaaltoisiin VLF radioaaltoihin. Nämä radioaallot
kulkevat valonnopeudella ja saavat jonkin havaitsijan lähellä olevan
kohteen tuottamaan ääntä. Tämä kohde voi olla esim. tekstiili tai
jokin muu rakenne. Sama ilmiö on todettavissa Maanpäällisten
tehokkaiden lyhytaaltolähettimien lähistöillä. Itse kuulin aikoinani
vieraillessani Lahden radiomuseon työpajan nurkasta radiolähetyksen
metalliromun seasta. Samaan ilmiöön väitetään perustuvan myös
revontuliin liitetyt äänet.
Luultavasti tulipallon kanssa samanaikaisesti tehdyistä
äänihavainnoista osa on aistiharhoja ja osa aitoja elektrofonisia
ääniä.
Putoamisäänet
Meteoriitin putoamiseen lähelle voi lisäksi liittyä putoamisesta
aiheutuvia ääniä kuten iskeytymisääniä tai kappaleen ympärillä
virtaavan ilman aiheuttamia ääniä kuten vihellystä tai erilaisia
suhinan kaltaisia ääniä.
|
