Sijainti

Kraatteri sijaitsee Saarijärven keskustasta 9 kilometriä eteläkaakkoon Summasen järven pohjassa. 

Kraatteri ei muodosta koko järveä vaan järviallas on selvästi laajempi kuin sen pohjassa oleva kraatterin aiheuttama pyöreähkö painanne.

Kraatteri

Kraatterikuoppa erottuu geofysikaalisissa aineistoissa ja syvyyskartassa noin 2,6 km läpimittaisena (sisempi ympyrä kartassa). Alunperin kraatteri on ollut jonkin verran laajempi. Painaumassa on luultavasti ainakin breksioita ja nuorempia sedimenttikiviä. Paljonko niitä on jäljellä ei ole selvillä. Löytyneet pirstekartiot ovat aika karkeita, mutta kuitenkin kohtalaisen selviä, koska ne ovat muodotuneet hyvin karkearakenteiseen graniittiin tai graniittimonzonittiin.

Kraatterin ympäriltä on hahmotettavissa heikko kehärakenne jonka läpimitta on noin 6,5 km (isompi rengas kartassa), mutta tämän rakenteen liittyminen kraatteriin on selvittämättä. Kraatteri on kuitenkin geofysikaan perusteella maljamainen ja siten itse kraatteri ei ole voinut olla noin suuri. Vastaavia laajempia kehärakenteita on hahmotettavissa muistakin kraattereissa. Ne voivat ehkä liittyä siihen että niiden alueelta eroosio on syönyt törmäyksessä rikkoutunutta kraatterin ulkopuolella olevaa kalliota syvemmälle kuin ympäristön ehjempää kalliota.

© MML:n avoimet aineistot 6/2018. Maastokartta rasteri ja rinnevarjostus.

Löytyminen

Summasen kohde löytyi geofysikaalisista mittauksista jo 2000-luvun alussa, jonka geofysikaalinen jälki vastasi aika hyvin läheisen Karikkoselän kraatterin jälkeä. Kohdetta tutkittiin tarkemmin geofysikaalisesti 2006 ja silloin paljastui selvä maljamainen rakenne. Jo tuolloin kohteen selitykseksi esitettiin törmäyskraatteria (Lerssi ja kump. 2007).

Olin itsekin käynyt kohteella muutamia kertoja etsimässä pirstekartioita kai jo vuonna 2014, mutta yleensä vain ohimennen. Mitään lupaavaan en löytänyt. Kraatteria tutkittiin tarkemmin vihdoin vuonna 2017 Helsingin yliopiston ja GTKn porukan toimesta (Plado ja kump. 2018). Tuolloin löytyivät ensimmäiset varmat pirstekartiot. Yhden ison pirstekartiolohkareen ohi tuli ajettua aikoinaan, mutta mielestäni se ei silloin ollut samalla tavalla näkyvissä. Myöhemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta löytyi Lamposaaresta ainakin yksi kalliopaljastuma jossa on mahdollisesti pirstekartioon viiitaavaa rakennetta. Pirstekartioita etsinnöissä löytyi useampia lohkareita.

PIrstekartiokivistä löytyi mikroskooppitutkimuksissa myös PDFiä (engl. planar deformation features) eli shokkilamelleja. Useaan suuntaan olevista lamelleista mitattujen suuntien perusteella Plado ja kump. (2018) päättelivät että paine on luultavasti ollut suurempi kuin 15 GPa. Kuitenkin moneen suuntaan esiintyvien PDFien vähyyden vuoksi arvio on lähinnä suuntaa antava. Näytteistä löytyi myös PFiä ja FFiä (feather features) sekä sykkyräpoimuja kiillesuomuissa. Sykkyräpoimut (engl. kink bands) ei ole impakti-indikaattoreita, mutta muuten shokkautuneissa kivissä ne usein ovat seurausta shokkiaallosta. 

Summasen törmäyskraatterin ikä 

Summasen kraatterin ikää ei ole määritetty. Kohdealueen kallioperä josta pirstekartioita on tavattu on iältään kuintenkin korkeintaan 1880 miljoonaa vuotta. Kraatteri ei siksi voi olla sitä vanhempi. Kraatteri on kuitenkin kärsinyt voimakkaasta eroosiosta joten ikää on luultavasti ehkä joitain satoja miljoonia vuosia. 

Lähteitä:

• Summasen tiedot kraatteritietokannassa (sisältää lähdeluettelon)
• Löydöstä juttua Tiedetuubissa (26.6. 2018).
• Ylen juttu löydöstä (26.6. 2018).