IMPAKTISANASTOA

Impaktiitti (eng. impact rocks ja impacite ks. huomautus)

Kivilajit joiden synty tai ominaisuudet johtuvat aurinkokunnan pienkappaleen, yleensä asteroidin tai komeetan törmäyksestä Maapalloon. Törmäyksessä syntyviä kivilajeja ovat mm. törmäysbreksiat. Pirstekartiokivet ovat puolestaan impaktiitteja joiden koostumus on pysynyt alkuperäisenä, mutta kiveen on syntynyt törmäyksen aiheuttaman shokkiaallon vaikutuksesta pirstekartioita.

Huomaa! Englannin termi impactite merkitsee usein myös eräistä kraattereista löytyviä sulaneita kiviä kuten lasiheitteleitä ja sulapisaroita. Suomessa impaktiitti -termiä käytetään lähinnä laajassa mittakaavassa. Ehkä englantia kirjoitettaessa laajemman määrityksen käännöksenä voisi käyttää termiä impact rocks (vrt. volcanic rocks).

Kink-poimu (eng. kink-band)

Erityisesti verkkosilikaatteihin (kiilteisiin) paineaallon tai paineen vuoksi syntyviä kulmikkaita poimuja. Ovat vain mikroskooppisesti havaittavissa, tosin joskus törmäyskivissä olevien kiilteiden pinnalla on havaittavissa luupilla poimuttumista, mutta niiden yhteys kink-poimuihin on todistamatta. Kink-poimuista on käytetty myös nimeä sykkyräpoimu. Näitä esiintyy myös tektonisissa kivissä, joten näiden olemassa olo kivissä ei ole todiste törmäyksestä. 

PDF ks. Shokkilamelli

PF ks. Tasomurtuma

Pirstekartio (eng. shatter cones)

Shokkiaallon kiveen synnyttämiä viirupintaisia kartiomaisia rakoilupintoja. Pinnan deltamaiset rakenteet esiintyvät viuhkamaisesti, ei yhdensuuntaisesti kuten esim. tektonisesti syntyvien haarniskapintojen uurteet. Pienikokoisessa näytteessä uurteet saattavat näyttää yhdensuuntaisilta.

Pirstekartiot ovat ainoa törmäyskraatterin indikaattori minkä voi todeta jo kentällä paljain silmin nähtävässä mittakaavassa. Niiden avulla on löydetty useita törmäyskraattereita eikä niitä ole varmuudella löydetty muista geologisista muodostumista. Pirstekartioiden koot vaihtelevat millimetreistä useisiin metreihin ja ne ovat kiven lävistäviä rakenteita. Toisin sanoen silmämääräisesti ehjältä vaikuttavan kiven sisältä voi löytyä pirstekartiopintaa. Lisäksi yksittäiset pirstekartiot voivat lävistää toisensa. Voimakkaasti pirstekartioitunut kivi voi rikottaessa paljastaa jokaisella pinnallaan pirstekartiokuviointia. Pirstekartio vaatii syntyäkseen ainakin 2 GPa (gigapascal) paineen. Tällaisia paineita ei synny Maapallon pintaosien geologisissa prosesseissa. Pirstekartioita voi esiintyä myös yli 30 GPan paineen kokeneissa törmäyskivissä kuten sueviitin klasteissa.

Shokkiaalto (eng. shock wave)

Hyvin voimakas paineaalto joka syntyy kappaleen törmätessä toiseen hyvin suurella nopeudella. Paineaalto on shokkiaalto silloin kun paineaallon nopeus ylittää äänen nopeuden kyseisessä väliaineessa. Ilmassa yli 320 m/s ja kalliossa yli 5 km/s. Ydinräjäytyksissä ja hyvin voimakkaissa räjäytystöissä voidaan saadaan aikaan keinotekoinen shokkiaalto. Tiedot shokkiaaltojen vaikutuksista kiviin perustuukin pitkästi ydinkokeista saatuihin tietoihin.

Shokkilamelli (eng. planar deformation features, lyhenne PDF)

Shokkiaallon mineraalien hilarakenteeseen aiheuttama hilavirhe, joka näkyy mikroskoopilla ohuethieessä tiheänä lamellirakenteena. Erityisesti näitä etstiään kvartsirakeista koska kvartsi on maankuoren yleisimpiä mineraaleja. Niitä syntyy myös muihin mineraaleihin. Shokkiaalto tavallaan romahduttaa kiteen atomihilarakenteen. Vioittuneessa kohdassa mineraalin kiderakenne on kadonnut ja mineraali on muuttunut amorfiseksi eli lasiksi. Lamellit syntyvät mineraalin hilarakenteen mukaisiin lähekkäisiin tasoihin ja lamellien kristallografisista suunnista voidaan päätellä kyseiseen mineraalirakeeseen kohdistunut paine. 

Lamelleja voi olla yhdessä mineraalirakeessa tai kiteessä useaan eri suuntaan olevina toisiaan leikkaavina parvina. Törmäysindikaattorina shokkilamellit ovat edelleen erittäin tärkeä todiste törmäyksestä sillä ne vaativat aina yli 6 GPan paineen. Tosin, vain yhteen suuntaan olevien shokkilamellien esiintyminen ei aivan 100% todistusta anna, mutta jo selvästi kahteen suuntaan olevien ja toisiaan leikkaavien shokkilamelliparvien katsotaan yleensä riittäväksi todisteeksi törmäyksestä. Erityisesti jos niiden kristallografiset esiintymissuunnat määritetään. 

Varsinkin vanhojen törmäyskraattereiden kivissä shokkilamellit ovat muuttuneet suorista lamelleista pisarajonoiksi eli ns. helminauhashokkilamelleiksi (eng. deocrated PDFs), kun lamellien mineraalilasi kiteytyy uudelleen syntyy usein tiheinä jonoina näkyviä fluidisulkeumia. Tektonisesti syntyvät "böhmin lamellit" muistuttavat shokkilamelleja, mutta esiintyvät käytännössä aina vain yhdessä suunnassa ja ovat usein taipuneita. 

Tasomurtuma (eng. planar fearture, lyhenne PF)

Shokkiaallon tai voimakkaan paineaallon aiheuttama murtuma mineraalien kiderakenteessa. Viimeisimmissä impaktirakenteiden määritysohjeissa näitä pidetään kahdessa eri kidepinnan suunnassa esiintyessään varmoina törmäysindikaattoreina. Syntyyn vaadittava paine pienempi kuin shokkilamelleilla ja näitä voi syntyä yhteen suuntaan myös Maapallon pintaosien geologisissa prosesseissa. Syntyvät alhaisen Millerin indeksin suuntaisiin tasoihin ja sijaitsevat harvemmassa kuin shokkilamellit ja ovat paksumpia. Lisäksi tasomurtumat ovat nimensä mukaisesti murtumia eli rakoja.