SÄÄKSJÄRVI

Impaktiittien joukossa kauniita akaateja. 

Läpimitta: 5,0 km
Ikä: 602,0 ±17,0 Ma
Sijainti: Lounais-Suomessa
Koordinaatit: 61°24'56" N ja 22°23'23" E
Sääksjärvi kraatteritietokannassa.

Impaktiittinäytteitä Sääksjärveltä.

Sijainti

Kraatteri sijaitsee Sääksjärven pohjassa Lounais-Suomessa Porista vähän matkaa itään.

Oikealla on karttaan merkitty kraatterikuopan sijainti Sääksjärven pohjassa.

Löytyminen

Sääksjärven kraatteri kiinnitti huomiota järven kaakkoispuolelta löytyvien erikoisien akaatipitoisten kivien takia. Näistä Papunen päätteli (1969) aivan oikein että kyseessä on törmäyskraatteri. Hän myöhemmin perui epäilynsä koska törmäyksessä syntyneiden kivien kemiallinen koostumus ei vastannut ympäristön kallioperää. Hän päätteli että Sääksjärvi olisi syntynyt vulkaanisessa räjähdyksessä. Epäkohta kivien koostumuksesta myöhemmin kuitenkin selittyi sillä että törmäysaikaan paikalla oli paksu hiekkakivipatja joka on osaltaan vaikuttanut törmäyskivien koostumukseen (Mutanen 1979).



© Maanmittauslaitos ilmaiset aineistot (4/2014) 
peruskarttarasteri ja 10 m vinovalovarjostusrasteri.

Kraatteri

Sääksjärven kraatteri on kokonaan järven alla. Rannoilta ei ole raportoitu impaktiin liittyviä kalliopaljastumia. Maastossa kraatterin kaakkoispuolella impaktiitteja sitä vastoin on runsaasti. Suomen oloissa erikoisuus on korukivenä käytettävän akaatin kappaleet.

Kraatterikuopassa on edelleen paksut kerrokset törmäyksessä syntyneitä törmäyssulakiviä, sueviittia ja breksioita. Impaktiittien joukossa esiintyy myös akaatteja. Akaatit ovat syntyneet kraatterin kiviin vaikuttaneen hydrotermisen toiminnan seurauksena.

Kraatteri erottuu törmäyskiviensä ansiosta myös useissa geofysikaalisissa mittauksissa aika selvästi. Varsinkin painovoima-anomalia on oikein sievä (Elo 1992).

Sääksjärven ikä 

Sääksjärven suhteen ajoitus on mahdollinen sillä alueelta löytyy paljon törmäyshetkellä syntynyttä kiveä. Silti kovin tarkkaa ajoitusta ei ole saatu tehtyä. Paras U-Pb ajoitus on antanut iäksi 602,0  ±17,0 Ma.

Sulakivet ovat mahdollistaneet myös sen selvittämisen millainen kappale Sääksjärvelle osui. Viimeisin käsitys on että kyseessä oli IIA tai IIIAB rautameteoriitti (Schmidt 2009).

Lähteitä: